Kurakelit ovat taas täällä

Syksy se vaan saapuu. Ei auta mikään. Lehdet putoilevat puista ja lämpötilat laskevat. Öisin ja aikaisin aamulla on jo varsin kylmää. Paksummat vaatteet on jo kaivettu esiin vaatekaappien syövereistä. Unohtamatta myöskään sadevaatteita. Niinpä. Syksyllä tunnetusti sataa reilusti vettä ja kura lentää. Kumisaappaat ovat korvaamattomat jalkineet, kun kunnolla satelee ja muutenkin märässä maastossa kulkiessa. Lapset saa melko mukavasti vaatteilla suojattua, tosin pyykkivuori kasvaa kasvamistaan, kun kuraisia vaatteita ei aina ehdi pesemään samassa tahdissa, kun niitä kertyy.

Koiran kanssa on myös omat haasteensa. Vaikka karvat eivät ole kovin pitkät, niin ne silti keräävät varsin tehokkaasti kuraa ja likaa, kun koiraa ulkoilutetaan. Mikäli hieman innostuu juoksemaan, niin on äkkiä Ristolla mahanalus aivan kurassa. Onneksi peseminen onnistuu helposti, kun eteisestä pääsee suoraan pesuhuoneeseen. Tosin toisinaan, vaikka tassut pesaisee ja kuivaa, niin tassujen jälkiä ilmestyy kuitenkin sinne tänne. Parhaiten olen saanut hiekat ja kurat siivottua lattialiinalla, joten niitä kannattaa varata runsaasti. Toki karvaa myös irtoaa, kun turkki vaihtuu paksumpaan. Moni on hehkuttanut staattista moppia, mutta meillä ollaan pärjätty aivan mainiosti tavallisen imurin avulla. Huonekalujen putsaamiseen toimii perinteinen nukkarulla. Meillä koira tuntuu nauttivan toisinaan itsensä peilaamisesta ja myöskin ikkunasta ulos katsellessa on kuono pakko laittaa lasiin kiinni. Kuonon jäljet voi pyyhkäistä kostealla rätillä, mutta mikäli kotoa löytyy, niin mikrokuituliina soveltuu lasipintojen ja peilien pyyhkimiseen parhaiten.

En ole vielä päättänyt, että hankinko koiralle varsinasta haalaria. Tokihan se kurakeleillä helpottaisi, kun ei tarvitse aina pestä koko koiraa. Kenties Rukka Protect haalari tai sitten Hurtta Torrent sadetakki saattaisi olla sopiva helpotus syksyn kurakeleihin. Toisaalta uroskoiralla mahanalus kuitenkin jäisi paljaaksi. Tassukarvojen ja mahanaluskarvojen trimmaaminen auttoi kuitenkin hieman. Lähtee rapa helpommin pesemällä eikä ihokaan käsi jatkuvasti kosteasta karvapeitteestä. Joka tapauksessa, ainakin toistaiseksi ollaan pärjätty ilmankin, mutta tokihan haalarista olisi hyötyä. Nähtäväksi jää, että tuleeko sellainen hankittua. Toivottavasti lumi ja pakkaset tulisivat pian, jotta loppuisi nämä kurakelit!

Asiaa koiratarvikkeista

Moikka taas!

Nyt viimeistään meidän uusi karvainen perheenjäsenemme Risto on täysin sopeutunut uuteen kotiinsa. Saattaahan Risto kaivata entisiä omistajiaan, mutta hän on ollut todella reipas ja mitään käyttäytymishäiriöitä ei ole ollut. Ei pureskeltuja huonekaluja, kenkiä tai mitään muutakaan. Muutaman kerran on kyllä ruoka hävinnyt pöydältä, jos ruoan on jättänyt pöydälle ja Risto on ollut yksin kotona. Tosin Risto on meidän ensimmäinen koiramme, joten aina ei tahdo muistaa, että ruokaa ei kannata jättää tyrkylle. Tokihan Ristoa täytyy opettaa, että pöydältä ei saa ottaa, mutta emme ole sitä vielä tehneet. Ennen Risto antoi tassun reippaasti, mutta nyt hän osaa antaa kehoituksesta toisen tassun. Se oli ensimmäinen lasten Ristolle opettama uusi temppu. Aiemmin lupasin puhua lisää koiran tarvikkeista, joten seuraavaksi siitä lisää.

Saimme Riston mukana muutamia välttämättömiä tarvikkeita, mutta yllättävän paljon on tullut myös hankittua uusia koiratarvikkeita. Ristolla oli alun perin tavallinen kaulapanta, mutta päätimme hankkia hänelle valjaat, koska Risto välillä hieman vetää, kun häntä ulkoilutetaan, joten valjaat pysyvät takuulla paikallaan eivätkä luiskahda pois Riston päältä. Valjaat eivät myöskään kurista, joten Ristolla on mukavampi olla. Vielä kolmas positiivinen asia on se, että valjaissa on kunnon heijastimet. Risto on kuitenkin lähes musta, joten heijastimet ovat pimeinä iltoina todella tärkeät.

Myöskin ruokakuppi ja vesikuppi ovat vaihtuneet uusiin. Vanhemmissa ei sinänsä ollut vikaa, mutta päätimme hankkia sellaiset kupit, jotka ovat hieman painavampia ja niissä on myös liukuesteet pohjassa. Risto mielellään pureskelee keppejä ja tikkuja, joten hankimme hänelle myös muutaman purulelun ja muitakin leluja. Hän noutaa tennispalloa vaikka kuinka ja kauan, kunhan joku sitä hänelle jakaa heitellä. Koiratarvikkeiden hankinnassa ongelmaksi tuli se, että joissakin kaupoissa valikoimasta löytyy rajattu määrä tuotteita ja ei kuitenkaan halua käyttää kokonaista päivää eri eläinkaupoissa kiertelyyn. Päätimme hankkia tuotteet netistä ja kävimme läpi paljon eri nettikauppoja. Osa lupaa ilmaisen toimituksen, mutta osa vain silloin, jos tilaus on arvoltaan riittävän suuri. Toisaalta muutaman euron toimituskulut eivät kuitenkaan estä tuotteen hankkimista. Kuitenkin samaa ongelmaa oli joissakin verkkokaupoissa, että valikoimat olivat varsin rajalliset. Pienellä googlettelulla löytyi kuitenkin hyvä sivu, joka listaa eri kauppojen tuotteet yhteen paikkaan. Kannattaa kurkata koiratarvike.fi nettisivu, koska siellä on todella hyvät valikoimat. Mukana on muun muassa Peten koiratarvike, Zooplus, Animail, Musti ja Mirri ja monta muuta. Yhden sivun kautta näkee siis näppärästi usean kaupan tuotteet ilman, että tarvitsee vierailla jokaisella sivulla erikseen.

Säästyi mukavasti aikaa, kun löysi tuotteet yhdeltä sivulta, mutta toisaalta tuli tehtyä muutama heräteostos, kun osui tarjoukset silmään… Nyt on Ristolla sitten oma punkka vanha viltin tilalla ja ostokoriin löysi tiensä myös muutamia erilaisia herkkuja, joilla häntä voi palkita ja hemmotella silloin tällöin. Vaikka Riston valjaissa onkin heijastimet, niin ostin silti hänelle led-valopannan vielä lisänäkyvyydeksi. Varsinkin moni pyöräilijä ajelee ilman valoja, joten heijastimet eivät siinä kohtaa ole niin hyödyllisiä, kun taas led-pannan takuulla kaikki huomaavat.

Kaiken kaikkiaan suosittelen kyllä tarvikkeiden hankkimista netistä. Ainakin itsestä tuntuu siltä, että pääsee helpommalla. Kannattaa tosin ennen tilaamista ottaa selvää, että millainen palautusoikeus kaupalla on, jos vaikka tilattu ostos on viallinen tai huonolaatuinen. Tilaamani tuotteet olivat kaikki sellaisia, kuin pitikin, mutta joskus saattaa mukaan mahtua se kuuluisa maanantaikappale. 

Eka postaus

Terve kaikille!

Tässä blogissa seurataan kaksi vuotta vanhan labradorinnoutajan Riston elämää. Risto on väriltään lähes musta, mutta myös hieman rusehtavaa sävyä on havaittavissa. Risto tuli meille tuttavaperheen kautta, koska he eivät pystyneet huolehtimaan Ristosta, joten me tavallaan adoptoimme Riston heiltä. Risto oli ja on heillekin rakas, mutta jatkuvasti töidensä puolesta matkustamisen vuoksi koirasta huolehtiminen ei olisi enää heiltä onnistunut.

Meidän perheessä koira otettiin vastaan suurella innolla ja varmasti Ristokin oli alkuun ihmeissään, kun rauhallinen koti kahden aikuisen kanssa vaihtuikin melskeeseen ja vilskeeseen kahden aikuisen ja kahden lapsen taloudessa. Risto ei tosin missään vaiheessa ollut arka, päinvastoin, hän tuntui heti sopeutuvan uuteen kotiinsa. Saihan hän heti useamman leikkikaverin ja lenkittäjän, joten enää ei tarvitse olla niin paljoa yksin. Meillä lapset ovat olleet todella innoissaan ja heti Riston saavuttua he halusivat alkaa opettamaan uusia temppuja Ristolle. Kyllähän Risto osasi jo antaa tassua ja istua nätisti ja muutaman muun tavallisen tempun, mutta lapset olivat nähneet ystävänsä koiran tekevän paljon erilaisia temppuja ja se innosti heitä kouluttamaan Ristoa. 

En usko, että alamme Riston kanssa varsinaisesti mitään harrastamaan. Tosin saattaahan sitä jonain päivänä innostua agilitystä kokeilemaan. Mieheni ei myöskään metsästä, joten Risto ei pääsee noutajantaitojansa metsällä näyttämään. En tosin tiedä, että pitääkö metsästyskoirien koulutus aloittaa jo pienestä pennusta alkaen, mutta eipä sillä tässä kohtaa niin väliä.

Mitä tulee erilaisiin muutoksiin asunnossa ja erilaisten tarvikkeiden hankkimiseen, niin kerron siitä lisää seuraavassa päivityksessä. En nimittäin tiennyt, että mistä ja mitä koiratarvikkeita tulisi hankkia. Saimme toki edellisiltä omistajilta kaulapannan ja talutushihnan vesi- ja ruokakupit sekä muutamia Riston leluja.